Tuulivoiman vaikutukset ympäristöön

Tuulivoima on energiaa, josta ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Sillä on kuitenkin muita ympäristövaikutuksia, kuten kaikella energiatuotannolla.

Melu

Tuulivoimalaitosten äänet syntyvät lapojen aerodynaamisesta äänestä sekä sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien, kuten vaihteisto, generaattori ja jäähdytysjärjestelmät, äänistä. Määriteltäessä tuulivoimalan lähtöäänitasoa voimalasta aiheutuva äänihaitta mitataan suurimmalla mahdollisella tuotantoteholla. Silloin voimalasta lähtevä äänikin on suurimmillaan.

Suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista aiheutuva äänihaitta mallinnetaan tällä suurimmalla mahdollisella äänitasolla. Oletuksena on, että kaikki tuulivoimahankkeen voimalat toimivat maksimaalisella tuotantotehollaan yhtäaikaisesti. Näin mallinnettuna saadaan maksimimelutaso, jota ei esiinny kuitenkaan vuodessa kuin korkeintaan 30 % ajasta.

Mallinnukset tehdään voimassa olevien standardien mukaisesti siten, että 10 m korkeudella maan pinnasta oletetaan tuulennopeudeksi 8 m/s. Mallinnuksissa myös matalataajuinen ääni ja sen kulkeutuminen sisätiloihin otetaan huomioon.

Tuulivoimasta aiheutuva ääni on noin 40 dB noin 500–700 metrin päässä tuulivoimalasta. Äänitaso vastaa nykyaikaisesta tiskikoneesta aiheutuvaa ääntä. Normaalit kodin äänet ovat noin 40–45 dB ja toimistoissa melutaso nousee noin 50–60 dB:n tasolle. Liikkuvassa autossa äänitaso on noin 70 dB. Kodeissa käytössä olevat ilmalämpöpumput aiheuttavat tyypillisesti noin 50–60 dB:n äänen.

Tuulivoimaloista lähtevä ääni riippuu tuulivoimalasta ja sen ominaisuuksista. Eri tuulivoimaloiden lähtöäänitasot eroavat toisistaan. Lähtöäänitasoon vaikuttavat tuulivoimaloiden suunnittelu ja mm. aerodynaamiset ominaisuudet, ei generaattorin teho.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuonna 2014 teettämän tutkimuksen mukaan tuulivoimalakunnissa asuvat ihmiset kokivat elinpiirissään häiritsevimpänä äänilähteenä liikenteen melun. Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyttä kysyttiin useammassa kysymyksessä. Äänen paljon tai edes jossakin määrin häiritseviksi kokevilta kysyttiin tarkemmin tilanteista ja paikoista, joissa häiritsevyyttä esiintyy. Lähes kukaan ei kokenut ääntä häiritsevänä sisällä kodissaan. Myös hyvin harvat kokivat sen häiritseväksi kotinsa piha-alueilla. Useimmat äänen häiritseväksi kokeneista eivät osanneet nimetä, missä tilanteessa ääni häiritsee ja valtaosa heistä, yli 80 %, ei kokenut ääntä häiritseväksi edes voimalan vieressä oleillessaan.

Varjovälke

Auringon paistaessa tuulivoimalan taakse syntyy liikkuvia varjoja, kun tuulivoimalan roottori pyörii. Varjon aiheuttaa siipien liike. Vaikutusta kutsutaan välkevaikutukseksi. Vaikutuksen voi havaita enimmillään 1-2 km päähän tuulivoimalasta. Välke on kuitenkin havaittavissa vain aurinkoisimpina päivinä ja vain tiettyinä tunteina vuorokaudessa.

Tuulivoiman vaikutukset luontoon

Tuulivoimalla saattaa olla vaikutuksia alueen linnustoon ja tuulivoimaloiden perustusten ja alueelle rakennettavien yhdysteiden osalta myös muuhun luontoon.

Yksi tuulivoimala perustuksineen ja nostoalueineen vaatii noin 0,5 hehtaarin puustovapaan huoltoalueen. Tuulivoimalat, niiden huoltoalue ja tuulipuiston sisäiset tiet vievät yhteensä noin 3-4 % tuulipuiston pinta-alasta. Tuulipuistoalueella voi jatkaa maanviljelyä ja metsänhoitoa, marjastusta ja kalastusta kuten ennenkin ja niissä voidaan hyödyntää alueelle rakennettavaa tiestöä.

Tuulivoimalat eivät aiheuta lähiympäristölleen merkittäviä turvallisuusriskejä. Talven aikana on mahdollista, että tuulivoimalan lavoista ja tornista irtoaa jäätä ja lunta. Riski irtoilemiseen on kuitenkin pieni.

Tuulivoimalan käyttö ei vaikuta sen ympärillä olevaan kasvillisuuteen.

Tuulivoimaloiden vaikutukset linnustoon aiheutuvat pääasiassa käyntiäänen ja lapojen liikkeen vaikutuksesta. Lintujen törmäysvaara on selvityksissä todettu pieneksi. Törmäysriskin suhteen on havaittu, että linnut tottuvat tuulivoimaloihin ja osaavat lähes poikkeuksetta väistää niitä.

Isojen tuulipuistojen rakentamista muuttolintujen päämuuttoreiteille ja levähdyspaikkojen läheisyyteen tulee kuitenkin välttää.

Tuulivoimaloilla voi olla samantyyppisiä vaikutuksia lepakoihin kuin lintuihin. Tuulivoimaloiden suunnittelua lepakoiden kannalta merkittäville alueille tulee välttää.

Tuulivoiman vaikutukset maisemaan

Tuulivoimalat ovat isoja rakennelmia, jotka voivat näkyä selkeällä säällä 10 km:n päähän. Tuulivoimalan näkyvyyteen vaikuttavat turbiinitornin ja sen lapojen koko.

Tuulivoimahankkeen suunnittelussa selvitetään aina sen vaikutukset maisemaan. Maisema on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. Maisematyyppi määräytyy maisemarakenteen, maisemakuvan, maankäytön sekä kulttuuri- ja luonnonpiirteiden avulla.

Maiseman muutos voi olla nopeaa tai edetä vaiheittain. Visuaaliset muutokset voivat vaikuttaa myös ihmisiin. Eri ihmisryhmät kokevat ympäristön muutokset eri tavoin.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan turbiinien vaikutusta arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maiseman muuttumisesta ei aiheudu ihmiselle fyysistä haittaa, mutta se voidaan kokea negatiivisena etenkin heti turbiinien pystytyksen jälkeen, kun maisema on vielä uusi.