Siirry sisältöön

Luoko merituulivoimabuumi hyvinvointia paikallisesti? 

Julkaistu Kalevassa 28.1.2024

Kirjoittajat liiketoimintajohtaja Esa Holttinen, Suomen Hyötytuuli Oy ja asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi, BusinessOulu

Pohjoisen uusiutuvan energian varoja voi verrata kultakaivokseen. Jos hyödynnämme varoja paikallisten kannalta hyväksyttävästi ja ympäristöä kunnioittaen, riittää hyvinvointia monille. Pohjois-Suomessa mietitään, miten varmistamme, että suurimmat voitot eivät valu muualle ja että Suomen rooliksi ei jää ainoastaan tarjota houkuttelevat alueet ulkoa tuleville investoijille. Miten pääsisimme mukaan hankkeisiin omistajina tai teknologian ja palvelun tarjoajina?  

Vihreä siirtymä tarvitsee puhdasta energiaa. Sitä meillä pohjoisessa on mahdollisuus tehdä yli omien tarpeiden. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on linjannut, että Suomi pyrkii tuplaamaan sähköntuotantonsa. Merituulen rooli energiantuotannossa on kasvussa ja arvioidaan, että vuosikymmenen vaihtuessa merituulivoimaa on rakenteilla teholtaan useamman ydinvoimalan verran.

Suomen Hyötytuuli on kehittänyt merituulivoimaa yli kaksikymmentä vuotta ja investoinut kehitystyöhön jo yli 140 miljoonaa euroa. Porin Tahkoluotoon se on rakentanut maailman ensimmäisen vaativiin jääolosuhteisiin suunnitellun merituulipuiston. Nyt suunnitteilla on laajentaa Porin edustan puistoa avomerelle 40 voimalan verran. Toinen Suomen kahdesta merituulipuistosta on Kemin Ajoksessa oleva keinosaarille tehty tuulivoimapuisto, jonka kehitti ja rakennutti OX2. Sen nykyinen omistaja on Ikea.

Suomen Hyötytuuli kehittää Tahkoluodon hankkeessa kotimaista merituulivoimaosaamista ja alihankkijaverkostoa. Sillä on käytössä kustannustehokas ja toiminnassa testattu maavarainen perustus, joka mahdollistaa merituulivoimalan rakentamisen kantavan merenpohjan päälle. Perustuksen rakenne on suunniteltu myös vähentämään jäämassojen aiheuttamaa kuormitusta ja värähtelyä.

Tahkoluodon hankkeen ensimmäiset kaksi voimalaa pystytetään vuonna 2025 Työ- ja elinkeinoministeriön investointituen turvin. Esisuunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa on mukana paikallisia ja kotimaisia yrityksiä, jotka panostavat menetelmä- ja kalustokehitykseen kyetäkseen vastaamaan uuden sukupolven suurten (15–20 MW) merituuliturbiinien ja aiempaa huomattavasti suurempien vesisyvyyksien (20–40 metriä) tuomiin rakennusteknisiin haasteisiin.

Merituulivoimaan liittyy paljon haasteita. Jäätyvän meren ja lumikuorman vaikutukset on otettava huomioon rakenteiden ja huoltotöiden suunnittelussa. Täysipainoista rakennusaikaa on vain keväästä syksyyn. Kaikki kriteerit tulevat yhä merkityksellisemmiksi siirryttäessä pohjoisemmaksi Perämerelle.

Monet muut tekijät parantavat kuitenkin merituulivoiman tuotantoedellytyksiä Suomessa verrattuna esimerkiksi Pohjanmeren alueeseen. Aaltokuormat ovat pienemmät, vuorovesivaihtelut ja -virtaukset olemattomia, veden suolapitoisuudesta aiheutuvat korroosio-ongelmat pienemmät ja usein myös etäisyydet satamiin selvästi lyhyempiä, mikä alentaa rakentamisen ja huoltokäyntien kustannuksia.

Erityisesti Perämerellä on merituulivoiman rakentamiseen soveltuvia laajoja, matalia vesialueita runsaasti.

Seudullemme onkin vireillä useita merituulihankkeita. Esimerkiksi OX2 kertoi Oulun kauppakamarin lokakuun Suurhankeinfossa hankekehitysvaiheessa olevasta Hailuodon länsipuolen talousvesialueen 160 voimalan merituulipuisto Hallasta. Teettämänsä selvityksen mukaan OX2 arvioi Hallan työllisyysvaikutuksen olevan noin 15 000 henkilötyövuotta tuulipuiston koko elinkaaren aikana. Noin 6 miljardin euron investoinnista arviolta 5 % ostettaisiin paikallisilta yrityksiltä ja 10 % muualta Suomesta. Sen sijaan 3,4 miljardin euron käyttö- ja kunnossapitokustannuksista 91 % jäisi Suomeen ja paikallisestikin noin 25 %.

Valorem Energies Finland Oy on myös ilmaissut aktiivisuutensa merituulivoimassa ja haluaa olla vastuullisuuden edelläkävijä. Tulevissa tuuli- ja aurinkohankkeissa paikallisilla tulee olemaan mahdollisuus osallistua projektin rahoitukseen ja tietty määrä rakennusvaiheen ja käytön ajan työtunneista tullaan allokoimaan pitkäaikaistyöttömille. Emoyhtiön vastuullisuusohjelmaa ollaan nyt jalkauttamassa Suomeen.

Merituulivoiman arktisten haasteiden ratkaisemiseen liittyy paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Winwind Oy yritti vuosia sitten rohkeasti päästä mukaan tuulivoimaan. Jos asiat olisivat menneet toisin, voisi Oulussa toimia nyt miljardiyhtiö, mutta markkinan ottivat tanskalaiset. Olemmekin nyt käynnistämässä Pohjoisen puhtaan energian ekosysteemiä ja kutsumme siihen toimijoita mukaan.

Miten saamme nostettua merituulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta? Tarvitaanko yliopistolle innovaatioita luova osaamiskeskittymä? Lähtevätkö jotkut rakentamaan merituulivoiman ympärille uusia ”winwindejä”? Meille voisi syntyä vielä pohjoinen teknologiajätti tai vähintään merkittäviä alihankkijaverkostoja.