Merituulivoima

Merituulen rooli energiantuotannossa on vahvassa kasvussa ja Euroopan energiakriisi ja EU:n ilmastotavoitteet vauhdittavat panostuksia merituulivoimaan entisestään. Suomen Hyötytuuli on kehittänyt merituulivoimaa määrätietoisesti jo yli kaksikymmentä vuotta ja investoinut kehitystyöhön jo yli 140 miljoonaa euroa. Rakensimme Porin Tahkoluotoon Suomen ensimmäisen merituulivoimalan ja maailman ensimmäisen vaativiin jääolosuhteisiin suunnitellun merituulipuiston. Puiston pilottivoimala valmistui vuonna 2010 ja loput kymmenen voimalaa vuonna 2017. Tällä hetkellä suunnittelemme Porin edustalle avomerelle  Tahkoluodon merituulipuistoon 40 voimalan ja Raahen Ulkonahkiaiseen 25-50 voimalan merituulipuistoa.

Merituulivoiman edelläkävijä

Vahvuutenamme on jäisissä olosuhteissa toimiminen ja jäätyvän meren vaikutusten huomioon ottaminen tuulivoimaloiden suunnittelussa, rakentamisessa ja huollossa. Erityisesti merituulikohteissamme Porin ja Raahen edustalla jään vaikutus on voimakas, koska voimaloiden edustalla ei ole saaristoa, joka rikkoisi jäämassoja. Perämerellä, missä Ulkonahkiainen sijaitsee, ovat jääolosuhteet vielä Porin rannikkoa haastavammat pidemmän talven ja pakkautuvan jään vuoksi.

Merituulipuistoa suunniteltaessa lasketaan lumi- ja jääkuormituksen vaikutukset rakenteisiin ja mitoitukset suunnitellaan sen mukaisesti. Rakennusaikatauluissa huomioidaan se, että täysipainoista rakennusaikaa on vain sulan veden aikana keväästä syksyyn. Merituulipuisto rakennetaankin kahden tai kolmen avovesikauden aikana. Myös huoltotöiden suorittaminen jäisissä olosuhteissa vaatii huolellista suunnittelua. Voimalalle huoltotöihin kulkeminen edellyttää oikeanlaista kalustoa silloin, kun meri on jäässä.

Suomen Hyötytuulen oma perustuskonsepti

Tahkoluodossa peruskallio on lähellä merenpohjaa, joten yleisesti merituulivoimaloissa käytetty paaluperustus ei siellä ollut mahdollinen. Suomen Hyötytuulella on käytössä oma perustustyyppi, maavarainen perustus, joka hyödyntää voimalan ja perustuksen omaa massan. Tämä ns. gravitaatioperustus mahdollistaa merituulivoimalan rakentamisen kantavan merenpohjan päälle. Perustuksen rakenne on suunniteltu myös vähentämään jäämassojen aiheuttamaa kuormitusta ja värähtelyä, sillä sen kartiomainen muoto ohjaa jäätä niin, että se ei törmää suoraan perustukseen.

Jatkuva teknologinen kehitys

Merituulivoimateknologia kehittyy kiihtyvällä vauhdilla suuren kysynnän ja investointien ansiosta. Voimaloiden tehon on arvioitu lähivuosina kasvavan 20 megawattiin. Uusimmat voimalat suunnitellaan kestämään jopa 35 vuotta.

 

Vaatimukset satamainfralle

Merituuliprojektit vaativat paljon satama-alueelta. Talvella tarvitaan huoltoaluksia, jotka pystyvät rikkomaan jäätä ja satama-allas on kyettävä pitämään jäästä vapaana, jotta alukset pääsevät lähtemään huoltokäynneille. Lisäksi satamassa pitää olla riittävästi esikokoonpano- ja varastoalueita rakentamisen ja tuotannon ajaksi. Merituulipuistoprojektit auttavat siis osaltaan kehittämään alueiden satamien infrastruktuuria.

Tahkoluodon merituulipuisto, Pori

1 pilottivoimala 2,3 MW

10 offshore-tuulivoimalaa, joiden voimalakohtainen teho on 4,2 MW

voimalan napakorkeus on noin 90 metriä ja roottorin halkaisija 130 metriä

keskimääräinen tuotto 43 % maksimituotosta

arvioitu vuosituotanto noin 155 GWh

Suomen Hyötytuulen patentoima teräskuorirakenteinen meriperustus

sähköasema maissa

Suomen Hyötytuulella on suunnitteilla Tahkoluodon merituulipuiston laajennus, joka tuottaisi hiilineutraalia sähköenergiaa vuosittain noin 1000–1900 GWh.