Tahkoluoto-Ulvila 400+110 kV voimajohto

Tahkoluodon merituulipuiston laajennushanke tulee lisäämään merkittävästi Tahkoluodon alueen sähköntuotantoa. Tahkoluodon nykyiset 11 merituulivoimalaa tuottavat sähköä 157 gigawattituntia vuosittain, kun laajennushankkeen arvioitu vuosittainen sähköntuotanto on 1800–2600 gigawattituntia.

Suomen Hyötytuuli on käynnistänyt 400+110 kV voimajohdon suunnittelun Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen liittämiseksi kantaverkkoon. Hanke on välttämätön merituulipuiston rakentamiselle, koska alueen nykyinen sähköverkko ei palvele laajennushankkeen sähkönsiirtotarvetta.

Suomen Hyötytuulen ensisijaisena tavoitteena on ollut liittää uusi merituulipuisto olemassa oleviin voimajohtoihin, mikäli asiasta saataisiin sovittua voimajohtojen omistajien kanssa elinkaareen liittyvät tekniset asiat ja kaupalliset näkökohdat huomioiden. Myös uuden voimajohdon rakentamiseen on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus käyttää nykyisten voimajohtojen johtokäytäviä. Muiden sähkönsiirron vaihtoehtojen, kuten maa- ja merikaapeleiden, hyödyntämistä osana Tahkoluodon ja Ulvilan välistä sähkönsiirtoa suunnitellaan ja tarkastellaan teknistaloudellisen toteutettavuuden kannalta.

Tahkoluodon sähkönsiirron nykytila ja kehitystarpeet

Satakunnassa on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä kolminkertaisesti maakunnan kulutukseen nähden. Meri-Porin teollisuus ja satama ovat jo nykyisellään suuria sähkönkuluttajia, ja alueelle suunnitellut hankkeet muun muassa vetyteollisuuden alalla kasvattavat sähkönkulutusta entisestään. Tahkoluodon merituulipuiston laajennushanke kymmenkertaistaa alueen puhtaan energiantuotannon.

Sähköntuotannon ja -kulutuksen kasvu kulkee käsi kädessä Tahkoluodon alueen uudistumisen kanssa. Meri-Porin hiilivoimala on poistumassa käytöstä ja korvaavaa energiantuotantoa saadaan uusiutuvan energian hankkeista, kuten merituulivoimasta. Samalla alueen sähkönsiirtoverkko vaatii kehittämistä vastaamaan uusia vaatimuksia. Luotettavan sähkönsiirron avulla Tahkoluodon alue houkuttelee uusia energiaintensiivisen teollisuuden investointeja.

Uusi voimajohto parantaa toimitusvarmuutta ja vastaa teollisuuden tarpeisiin

Suunnitteilla oleva 400+110 kV voimajohto mahdollistaa merituulipuiston laajennushankkeen liittämisen kantaverkkoon, mutta samalla se vahvistaa alueellista sähköverkkoa ja toimii myös varayhteytenä nykyiselle merituulipuistolle. Toimitusvarmuudeltaan ja häiriökestoisuudeltaan vahva sähköverkko luo edellytykset investoida uuteen sähköintensiiviseen teollisuuteen ja lujittaa sähkönsiirron toimitus- ja huoltovarmuutta erityisesti Meri-Porissa. Voimajohto suunnitellaan paikallisen alueverkon ja teollisuuden tarpeet sekä valtakunnallisen kantaverkon vaatimukset huomioiden. Lisäksi voimajohdon suunnittelussa huomioidaan Fingridin ajantasaiset vaatimukset.

Tahkoluodon laajennuksen voimajohtohanke

Voimajohdon esisuunnittelussa tarkasteltiin useita eri reittivaihtoehtoja, joista kaksi valikoitui jatkosuunnitteluun. Jatkosuunnitteluun on valittu reitit, joilla voidaan ennakoida olevan vähiten vaikutuksia ympäristöön. Reitit kulkevat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien johtojen rinnalla, jolloin varsinkin metsäisemmällä alueella vaikutusten arvioidaan olevan pienempiä. Ensimmäisten tarkastelujen perusteella pois jatkosuunnittelusta jätettiin muun muassa Porin yleiskaavassakin tunnistettu Rankkuun saaren halki kulkeva reitti.

Jatkosuunnitteluun valitut voimajohtoreitit kulkevat Tahkoluodon satama-alueelta Ulvilan sähköasemalle. Toinen reiteistä (VE1) kulkee Lampaluodon, Porin saaristotien ja Peittoon kautta Kellahdelle, toinen reiteistä (VE2) puolestaan kulkee koko matkan olemassa olevan voimajohdon vierellä saariston kautta Kellahdelle. Kellahdelta molempien vaihtoehtojen reitti jatkaa nykyisen voimajohdon vieressä samalla johtokäytävällä Ulvilaan saakka.

Voimajohdon rakentamisessa käytetään haruksin tuettuja, teräksestä valmistettuja pylväitä, joissa 110 kV:n johtimet sijaitsevat alimpana ja 400 kV:n johtimet niiden yläpuolella. Merialueilla käytetään vapaasti seisovia nelijalkaisia teräsristikkopylväitä, jotka perustetaan tekoluodoille, meriperustuksille tai olemassa olevia rantapengerrakenteita laajentaen.

Voimajohdon pylväät ovat merialueella korkeintaan noin 84 metrin (mpy) korkuisia. Harustetun pylvään korkeus vaihtelee 32 ja 42 metrin välillä (mpy). Voimajohdon alle jää 42 metrin puuton maa-alue, jonka lisäksi voimalinjan molemmin puolin on noin 10 metrin levyinen reunavyöhyke, joilla puuston kasvua rajoitetaan tuulituhojen estämiseksi.

Voimajohtojen pylväsväli on 250–400 metriä ja pisimmillään merialueella noin 550 metriä. Pylväsväliin vaikuttavat muun muassa maaston muodot, meri- ja liikenneväylät, sähköturvallisuusvaatimukset ja johdon varrelle sijoittuvat olemassa olevat rakenteet.

Yhteensä noin 40 kilometrin pituinen voimalinja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Uuteen käytävään sijoittuu ainoastaan ensimmäisessä reittivaihtoehdossa Lampaluodon, Porin saaristotien ja Peittoon osuus. Rakennettavuuden kannalta vaihtoehto on kuitenkin toista vaihtoehtoa parempi, sillä merialueella voimajohdolle joudutaan rakentamaan meripylväät, joiden määrä on ensimmäisessä vaihtoehdossa merkittävästi vähäisempi. Työkohteiden saavutettavuus raskaalla kalustolla on Kokemäenjoen edustan kivikkoisissa sisälahdissa erittäin suuri haaste, minkä vuoksi meripylväiden määrä pyritään suunnittelussa minimoimaan.

Pylväspaikkojen suunnittelussa huomioidaan sekä ympäristönäkökohdat että tekniset ja taloudelliset tekijät. Suunnittelun tavoitteena on pylväiden sijoittelun ja teknisten ratkaisuiden avulla lieventää haitallisia maankäyttö-, maisema- ja luontovaikutuksia.

Voimajohdon ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Voimajohtohanke on edennyt alustavasta suunnittelusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) käynnistämiseen. YVA-menettelyssä tunnistetaan ja arvioidaan eri sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön ja pyritään löytämään keinoja vaikutusten hillitsemiseksi tai ehkäisemiseksi. YVA-menettelyn aikana suunnittelutyötä jatketaan ja reittiä tarkennetaan selvitysten ja vaikutustenarviointien perusteella. Hankkeen YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta eri reittivaihtoehtoa, joista kuitenkin vain toinen on tarkoitus toteuttaa.

YVA-menettelyä ohjaa laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017). YVA ei ole lupamenettely, vaan sen tarkoitus on arvioida hankkeen vaikutuksia muun muassa ihmisiin, alueen luontoon, maisemaan ja ylipäätään tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. YVAn tavoitteena on myös osallistaa hankealueen asukkaita suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Tutustu YVA-ohjelmaan, sen nähtävillä oloon ja vaikuttamismahdollisuuksiin Ympäristöhallinnon sivuilla.

Yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus ja YVA-konsulttina AFRY Finland.

YVA-hankkeessa käsiteltävät reittivaihtoehdot

Tahkoluodon laajennuksen voimajohdon YVA-ohjelmassa kartoitetaan seuraavien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset.

Voimajohdon suunnittelukartat löytyvät suurennettavassa muodossa Suomen Hyötytuulen aineistopankista.

VE1-voimajohtolinjaus Lampaluodon, Porin saaristotien ja Peittoon kautta Ulvilaan, 42 km

VE2-voimajohtolinjaus olemassa olevan 400 kV voimajohdon rinnalla Tahkoluodosta Ulvilaan, 38 km

Voimajohtohankkeen vaiheet ja aikataulu

Ympäristövaikutusten arviointityötä kuvaavaa YVA-ohjelmaa voi kommentoida 4.9.2024 asti. YVA-ohjelmassa ei vielä kuvata hankkeen vaikutuksia, vaan sen sijaan ohjelman tarkoitus on kuvata hankealueen nykytila ja esitellä menettelyn aikana tehtävät selvitykset.

YVA-ohjelman yleisötilaisuus

Tutustu YVA-ohjelmaan, sen nähtävillä oloon ja vaikuttamismahdollisuuksiin Ympäristöhallinnon sivuilla.

YVA-ohjelmavaiheen aikana ja sen jälkeen hankkeessa tehdään tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä, joiden perusteella hankevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia arvioidaan. Suomen Hyötytuuli on jo etukäteen teettänyt osan hankkeen luontoselvityksistä ja täydentää selvityksiä tarvittavilta osin vuoden 2024 aikana.

Seuraavassa vaiheessa valmistuu YVA-selostus, jossa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä annetaan ehdotuksia haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. YVA-selostus esitellään yleisölle avoimessa tilaisuudessa. Selostuksen nähtävillä olon aikana hankkeesta saa antaa lausuntoja ja mielipiteitä. Yhteysviranomainen tarkistaa YVA-selostuksen ja laatii perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista huomioiden lausunnot ja mielipiteet. Tahkoluodon laajennuksen voimajohtohankkeen YVA-menettelyn arvioitu valmistumisajankohta on keväällä 2025.

YVA-menettelyn jälkeen hanke etenee yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja lupavaiheeseen. Valitun reitin maastotutkimuksia varten haetaan Maanmittauslaitokselta tutkimuslupaa, joka antaa oikeuden tutkia maanpäällistä johtoreittiä. Vesialueella aluehallintovirasto voi myöntää vesilain nojalla vastaavan tutkimusluvan vesialueiden tutkimiseen. Vesirakentamiseen liittyvän vesilain mukaisen luvan myöntää aluehallintovirasto, sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa haetaan Energiavirastolta, joka varmistaa hankkeen sähkönsiirron tarpeellisuuden. Ennen lunastusluvan hakemista hanketoimija neuvottelee maanomistajien kanssa suostumuksesta voimajohtoreitille. Lunastuslupaa haetaan Maanmittauslaitokselta tai Valtioneuvostolta riippuen maanomistajien suostumuksista. Lunastuslupaa arvioidaan haettavan vuosina 2025–2026.

Lisätietoja:

Suomen Hyötytuuli Oy (hanketta koskevat tiedustelut)

• Hankekehityspäällikkö Juho Lappalainen, puh. 050 560 7284, juho.lappalainen(at)hyotytuuli.fi
• Liiketoimintajohtaja Esa Holttinen, puh. 044 760 8477, esa.holttinen(at)hyotytuuli.fi

AFRY Finland Oy (YVA-menettelyä koskevat tiedustelut)

• YVA-projektipäällikkö Tarja Ojala, puh. 044 3475 610, tarja.ojala(at)afry.com
• YVA-projektikoordinaattori Nina Vuontisjärvi, puh. 044 468 8031, nina.vuontisjarvi(at)afry.com