Ajankohtaista

Tuoreen pesimälinnustoselvityksen perusteella Tahkoluodon merituulipuistolla ei ole havaittu olevan vaikutuksia pesimälintujen kannan kokoon tai poikastuottoon. Suomen toistaiseksi ainoassa merituulipuistossa on tehty pesimälintuseurantaa lähes yhtäjaksoisesti jo kahdeksan vuoden ajan. Luontopalvelu Rentukan toteuttama seuranta antaa tärkeää tietoa merituulivoiman pitkäaikaisvaikutusten arvioimiseksi.

Porin Tahkoluodon edustalle vuonna 2017 valmistunut yhdentoista voimalan merituulipuisto sijoittuu pesimälinnustoltaan arvokkaiden Kaijan, Kumpelin, Hylki- ja Silakkariutan saarten läheisyyteen. Suomen Hyötytuulen tilaama ja Luontopalvelu Rentukan kesällä 2025 toteuttama Tahkoluodon merituulipuiston pesimälinnustoseuranta on jatkoa vuosina 2008, 2018 ja 2020–2024 tehdyille seurannoille. Selvityksessä käytetään vertailualueena Porin Preiviikinlahden saaristoa, mikä mahdollistaa pesimälintuihin kohdistuvien, tuulivoiman ulkopuolisten vaikutusten arvioinnin.

”Tahkoluodon merituulipuisto on Suomen ensimmäinen meriperustuksille rakennettu tuulipuisto, minkä takia sen vaikutusten seuranta tuottaa uutta ja arvokasta, koko alan tulevaisuutta ohjaavaa tietoa merituulivoiman ja linnuston yhteensovittamisesta. Tuulivoiman edelläkävijäyrityksenä Suomen Hyötytuuli Oy on päättänyt siksi seurata linnustovaikutuksia pitkäkestoisesti, vaikka lupamääräykset eivät siihen velvoitakaan”, kertoo Suomen Hyötytuulen ympäristöpäällikkö Petteri Mäkelä.

Kesän 2025 seurannan tulokset

Kesän 2025 sääolosuhteet olivat lintujen pesinnän kannalta haasteelliset. Huhtikuun lopulla alkanut viileä sää jatkui merialueella pitkälle toukokuun puolelle. Kylmä merivesi haittasi silakan kutua, mikä puolestaan vaikutti selkälokin pesintään. Epävakaisen ja keskimääräistä viileämmän kesäkuun vuoksi monen saaristolinnun pesintä viivästyi. Heinäkuun alussa vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas myrsky huuhtoi osan tiirojen lähelle vesirajaa munituista pesistä ja poikasista mennessään.

Sorsalintupareja oli Tahkoluodossa enemmän kuin edellisenä kesänä, vaikka lajeja oli vain yhdeksän; vuonna 2024 pesineistä sorsalinnuista ei tänä kesänä nähty pesivää pilkkasiipeä ja isokoskeloa. Haahkaparien määrä kasvoi huomattavasti, lähes kaikkien muiden sorsalintujen parimäärä pysyi ennallaan tai laski.

Rantalintujen osalta vuosi 2025 oli tarkastelujakson 2018–2025 paras. Niitä pesi nyt 89 paria enemmän kuin vuonna 2024 ja 64 paria enemmän kuin vuonna 2023. Erityisesti nauru- ja pikkulokkiparien määrä kasvoi, lapintiiran puolestaan väheni. Pesiviä rantalintulajeja oli yhteensä 13.

Varpuslintuja on aiemmin pesinyt Tahkoluodossa 6–10 lajia, nyt niitä oli seitsemän. Luotokirvisen, västäräkin, kivitaskun ja variksen pesimäkannat eivät ole vuosien aikana vaihdelleet merkittävästi. Västäräkki oli tutkimusalueen runsain varpuslintu 10 parilla. Edellisten lisäksi merituulipuiston alueella pesivät säännöllisesti hernekerttu ja pajulintu.

Uhanalaisista linnuista selkälokin tilanne huonoin

Vuonna 2025 Tahkoluodon merituulipuistoalueen lähisaarilla pesi 11 Suomessa uhanalaista lajia. Kaiken kaikkiaan uhanalaisia lintuja esiintyi Tahkoluodossa viime kesänä tavallista enemmän. Erittäin uhanalaisista linnuista haahkan parimäärä oli korkein vuoden 2020 jälkeen. Vaarantuneista lintulajeista riskilöiden, naurulokkien, harmaalokkien ja merilokkien määrä kasvoi.

Uhanalaisen selkälokin asema on koko Suomessa huonontunut entisestään. BirdLife Suomen vuoden 2024 selkälokkiselvityksessä havaittiin rannikolla pesivien selkälokkien määrän vähentyneen rannikolla 26 prosenttia ja sisämaassa 31 prosenttia vuodesta 2013 (Hario, M. 2025: Vuoden lintu 2024: Selkälokin väheneminen jatkuu. – Linnut-vuosikirja 2024: 6–15). Luvialla, Porissa ja Merikarvialla pesi tänä kesänä 370 paria, mikä on 51 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Tahkoluodon edustan saarten ja lähisaariston pesimäkanta on vähentynyt selvästi vähemmän kuin Luvian, Porin ja Merikarvian saaristojen yhteisparimäärä, ja tilanne näyttää vakaalta. Merituulipuistossa pesivien selkälokkien määrä on vähentynyt 34 prosenttia ja lähisaarissa 18 prosenttia. Merituulipuistossa vähenemiseen vaikuttaa pääasiassa huono poikastuotto.

Tietoa merituulivoiman pitkäaikaisvaikutuksista linnustoon

Seuranta osoittaa, että Tahkoluodon saarten pesimälintukannan tila on pysynyt jopa hieman paremmalla tasolla verrokkialueeseen eli Preiviikinlahden saaristoon nähden.

Tahkoluodon ja Preiviikinlahden välinen ero on merkittävä erityisesti haahkan osalta, mutta myös valkoposkihanhen sekä harmaa- ja merilokin kohdalla näkyy selviä eroja. Merituulipuiston haahkakanta kääntyi nousuun vuoden 2021 romahduksen jälkeen. Preiviikinlahden ulkosaaristossa taantuma ei ole taittunut. Vuoteen 2012 verrattuna haahkoja pesi merituulipuistossa nyt 38 prosenttia vähemmän. Preiviikinlahden ulkosaaristossa haahka on samaan aikaan taantunut 81 prosenttia. Tuulipuistossa ovat valkoposkihanhen ja harmaalokin pesimäkannat pysyneet vuodesta 2023 nykytasollaan, mutta Preiviikinlahdella molemmat lajit taantuvat edelleen. Harmaalokki on vuodesta 2012 vähentynyt Tahkoluodon edustalla 46 prosenttia, mutta Preiviikinlahden ulkosaaristossa jopa 79 prosenttia. Merituulipuistossa vakaa merilokki vähenee edelleen Preiviikinlahden ulkosaaristossa, missä sen pesimäkanta on puolittunut vuodesta 2018.

”Pesimälinnustonseurannan perusteella Tahkoluodossa taantuvat lajit noudattavat valtakunnallista trendiä, eikä merituulipuistolla ole havaittu olevan vaikutusta lintujen pesimäkantaan. Esimerkiksi lapintiiran kanta on pysynyt vakaana, kalatiiran kanta on kasvanut merituulipuiston alueella moninkertaiseksi ja sekä pikkulokki- että naurulokkikoloniat ovat asettuneet pesimään Silakkariutalle merituulipuiston rakentamisen jälkeen. Paikallisesti ilahduttavaa on ollut riskilän asettuminen pesimään Hylkiriutalle vuonna 2020; sittemmin kanta on kasvanut viiteen pariin”, Petteri Mäkelä summaa.

Kaikki Suomen Hyötytuulen ympäristöseurannoista saadut havainnot tallennetaan julkisiin rekistereihin, kuten laji.fi ja tiira.fi, missä niitä voidaan hyödyntää suojelu- ja tutkimustyössä.

Lisätietoja antaa:

Ympäristöpäällikkö Petteri Mäkelä, puh. 040 0187 028, petteri.makela@arenso.fi

Lue myös: Tahkoluodon saariston pesimälinnusto merituulipuiston naapurina

Taulukko 1: Tahkoluodon merituulipuiston alueella pesivät sorsalintuparit vuosina 2018 ja 2020–2025:

Taulukko 2: Tahkoluodon merituulipuiston alueella pesivät rantalintuparit vuosina 2018 ja 2020–2025:

Taulukko 3: Verrokkialue Preiviikinlahden ulkosaariston pesimälinnusto vuosina 2007, 2012, 2018 ja 2020–2025:

Haahkapoikueita Säpissä 29.5.2009.

Etualalla lapintiira, kuvan keskellä rantasipi ja taustalla kolme kalalokkia Kallioholman kärjessä Tahkoluodossa 16.7.2024.

Lapintiira Kallioholmassa 12.8.2016.

Kuvat: Petteri Mäkelä