Ajankohtaista

Tuulivoima on kasvanut Suomessa toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi heti ydinvoiman jälkeen. Lisää tuulivoimaa tarvitaan kulutuksen kasvun myötä myös tulevaisuudessa. Turbiiniteknologian kehittymisen myötä uusimpien voimaloiden elinikä ylittää jo 35 vuotta, joten tuulipuistot tarjoavat työtä kunnossapitotiimeille tuulipuistopaikkakunnilla vuosikymmeniksi.

Myös Suomen Hyötytuulen tuotanto on kasvanut voimakkaasti viime vuosien kiivaan rakennusvaiheen myötä. Vakaan tuulivoimatuotannon varmistaminen ja tuulipuisto-omaisuudesta huolehtiminen ovat nyt yhtiön tärkeimmät tehtävät. Se tarkoittaa myös panostusta oman kunnossapitokyvykkyyden ja -organisaation vahvistamiseen.

Tuulivoimateknikon päätä ei huimaa

Tuulivoimateknikko Joonas Ylinen kuuluu Suomen Hyötytuulen Raahen-kunnossapitotiimiin Pohjois-Pohjanmaalla, missä tuulivoimatuotantoa on enemmän kuin muualla maassa. Joonaksella on takanaan reilut kaksi vuotta tuulivoimaloiden kunnossapidon parissa. Hänen tiensä tuulivoimaloiden huipulle kiersi mutkan kautta. “Opiskelin peruskoulun jälkeen Tampereella sähköasentajaksi, palasin sitten Pohjois-Pohjanmaalle ja olin kymmenisen vuotta töissä rakennusteollisuudessa ja saha-alalla”, Joonas kertoo. “Kun jäin työttömäksi, huomasin, että tuulivoima-alalla oli vapaita paikkoja. Perehdyin asiaan ja kiinnostuin, varsinkin kun vaikutti siltä, että tuulivoiman parissa riittäisi töitä ja haasteita pidemmäksi aikaa.”

Joonas nousi ensimmäisen kerran tuulivoimalaan työnhauprosessin koekiipeilyn yhteydessä. “Se oli hyvä paikka testata, huimaako päätä 130 metrin korkeudessa”, Joonas toteaa. Päätä ei huimannut, ja uravalinta tuntui oikealta.

Ennaltaehkäisevää kunnossapitoa ja vikojen korjausta

Tuulivoimateknikon työpäivä koostuu huoltosuunnitelman mukaisista ennakoivan huollon töistä ja löydettyjen vikojen korjauksista. Työtä tehdään turvallisuussyistä aina pareittain.

Säännöllisillä vuosihuolloilla varmistetaan, että voimalat toimivat turvallisesti ja hyvällä tuotolla mahdollisimman pitkään. Vuosihuoltojen yhteydessä vaihdetaan suodattimet, testataan ja tarkistetaan hydrauliikka, vaihteisto ja turvajärjestelmät sekä tehdään järjestelmätestejä. Myös hissit, nosturit, sammuttimet ja voimalan siivet tarkastetaan säännöllisesti.

Varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn kestävien vuosihuoltojen ulkopuolella tehdään löydettyjen vikojen korjausta ja retrofittejä eli tuulivoimalan osien päivittämistä voimalan eliniän pidentämiseksi.

Mitä tuulivoimateknikolta vaaditaan?

“Ei saa pelätä korkeita paikkoja eikä ahtaita paikkoja. Eikä varsinkaan niitä yhdessä“, vastaa Joonas kysymykseen siitä, mitä tuulivoimateknikolta edellytetään.

Tuulivoimateknikon fyysinen kunto ja terveydentila tutkitaan säännöllisin väliajoin. Kunnon pitää olla hyvä, jotta jaksaa tarvittaessa kiivetä 140 metriä pystysuoria tikkaita voimalan tornissa – turvavarusteiden tuoman kymmenen kilon lisäpainon kanssa. Isommat työkalut ja varaosat nostetaan ylös voimalan konehuoneeseen nostokassilla, niitä ei tarvitse kantaa mukanaan.

“Ongelmanratkaisukykyä pitää olla, jotta vianhaku onnistuu. Tekninen taustakin on eduksi, koska työssä luetaan paljon hydrauliikka- ja sähkökaavioita. Toisaalta osaaminen kyllä karttuu työn tekemisen myötä”, Joonas sanoo.

“Tarvitaan myös hyvää englannin kielen taitoa. Voimalavalmistajan työohjeet ovat pääsääntöisesti englanniksi, ja välillä yhteistyökumppaneiden puolelta on mukana muutamia, jotka eivät puhu suomea. Osa koulutuksista on englanniksi, joskus ne jopa järjestetään ulkomailla.”

“Turvallisuushakuisuus on tärkeä ominaisuus, koska turvallisuus pitää ottaa huomioon joka asiassa”, Joonas jatkaa. “Lisäksi tässä työssä täytyy olla halua oppia jatkuvasti uutta. Tekniikka kehittyy, ja aina aina tulee uutta opittavaa.”

Turvallisuus ennen kaikkea

Joonas kertoo, että ylhäällä konehuoneessa tuntee voimalan heilumisen, varsinkin kovemmalla tuulella. Se ei kuitenkaan hirvitä, koska tässä työssä ei turvallisuudesta tingitä. Voimala pysäytetään aina ennen huoltokäyntiä, eikä liian kovalla tuulella torniin nousta laisinkaan. Turvavarusteista – valjaat, köydet ja kypärä – ei tingitä, ja koko tiimi on sitoutunut noudattamaan turvaohjeita. Pelastautumislaitteiden käyttöä harjoitellaan säännöllisesti GWO-turvallisuuskoulutuksissa, jotta jokaisella on selkäytimessä tieto siitä, miten pahan paikan tullen pelastaa itsensä ja työkaverinsa.

“Tuuliennusteita seurataan tarkkaan, samoin kuin kesällä ukkosennustetta ja talvella jää- ja pakkastilannetta. Esimerkiksi voimalatornin hissien jarruilla on oma pakkasraja, joka määrittää, milloin hissejä voi käyttää. Viimeinen tilanneanalyysi ennen voimalaan nousua tehdään aina voimalan juurella. Turhia riskejä ei oteta.”

Lue lisää: Tuulivoima tuo työtä ja tuloja tuulipuistopaikkakunnille

Tuulivoimateknikko Joonas Ylinen, Suomen Hyötytuuli