Siirry sisältöön

Blogi: Esa Holttinen Suomen Hyötytuulen merituulivoimaliiketoiminnan johtoon

Kirjoittaja: Marjut Heinonen, viestintäsuunnittelija, Suomen Hyötytuuli

Suomen Hyötytuulen tuore liiketoimintajohtaja Esa Holttinen tuntee tuulivoiman jo kolmenkymmenen vuoden ajalta lukuisista rooleista eri yrityksistä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Ensimmäisen kerran Esan ja toisen alan uranuurtajan, Suomen Hyötytuulen, polut ristesivät jo 1990-luvulla, kun tuulivoiman hyödyntäminen otti Suomessa ensiaskeleitaan. Nyt Esa on luotsaamassa yrityksen merituulivoimaliiketoimintaa kohti mittavia hankkeita ja uusia avauksia. ”Kun tulin nuorena insinöörinä alalle, odotukset olivat kovat sen suhteen, miten nopeasti tuulivoimasta tulee varteenotettavaa liiketoimintaa. Turhautumista ehti tulla monta kertaa”, Esa muistelee. ”Viimeisen viiden vuoden aikana globaali perspektiivi on avannut silmät ja saanut aikaan wow-elämyksiä. Tästä on hyvä jatkaa Suomen Hyötytuulen merituulivoiman tarinaa.”

Tuulivoimaa kolmen vuosikymmenen ajalta

Esa löysi tiensä tuulivoiman pariin heti valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta. Hän selvitti Ekono Energy Oy:llä (nykyisin osa AFRY-konsernia), miten uudet energiateknologiat ja uusiutuva energia istuvat konsultti- ja suunnitteluyrityksen businessmalliin. Sittemmin Esa sai vetovastuun yrityksen tuulivoimabisneksen kehittämisestä.

Suomalaista tuulivoimaa Esa on vienyt eteenpäin monissa eri rooleissa. 1990-luvulla hän laati VTT:lle ensimmäisiä kotimaista merituulivoimapotentiaalia koskevia selvityksiä ja 2000-luvun alussa auttoi maakuntaliittoja tekemään tuulivoimavarauksia maakuntakaavoihin. Tahkoluotoon rakennettavalle Suomen ensimmäiselle merituulipuistolle Esa oli mukana tekemässä ympäristövaikutusselvityksiä vuonna 2006. Myös Tahkoluodon rakentamisvaiheessa Esa oli mukana vuosina 2016-2018.

Suomen Hyötytuulen pestiin Esa astui roolistaan AFRYn tuulivoimaliiketoiminnan globaalin myynnin johtajana. Sitä ennen Esa oli vetänyt AFRYn tuulivoimaliiketoimintaa Aasian markkinoilla. Näistä tehtävistä hänelle kertyi kattavaa näkemystä merituulivoiman kehittämisestä ja rakentamisesta Pohjanmerellä ja Aasiassa sekä merituulivoiman globaaleista kehityssuunnista. ”Noilta vuosilta kertyi takataskuun iso määrä kontakteja ja hyödyllisiä oppeja tuulivoiman koko toimitusketjusta”, Esa toteaa.

Pitkäaikainen haave täyttymässä

Esa Holttinen pitää yhtenä vahvuutenaan sitä, että hän on monipuolisen uransa aikana katsellut merituulivoimaprojekteja eri puolilta pöytää, niin konsulttinäkökulmasta kuin hankekehittäjän ja -toteuttajankin silmin. Se antaa hänelle kyvyn ymmärtää eri toimijoiden tarpeet, reunaehdot ja lähtökohdat, samoin kuin vahvuudet ja heikkoudetkin.

Suomen Hyötytuulen tehtävässä tämä näkyy muun muassa siinä, että Esalla on kirkas visio siitä, millaista suunnitteluosaamista yritys tarvitsee hankkeidensa toteuttamiseen.

Esan odotukset uudelle tehtävälle ovat niin ikään selvät: hän haluaa olla mukana rakentamassa Suomeen ensimmäisiä teollisen mittakaavan merituulipuistoja: ”Tämä on pitkäikäinen haave, joka on aina siirtynyt kauemmaksi tulevaisuuteen. Nyt meillä on konkreettinen tilaisuus viedä haave maaliin saakka.” Seurattuaan pitkään Suomen Hyötytuulen osaamisen kehittymistä ja hankkeiden etenemistä hänellä on vahva usko tiiminsä kykyyn rakentaa paitsi ensimmäinen kotimainen teollisen luokan merituulipuisto, myös olla mukana mukana tulevissa merituulivoiman kärkihankkeissa.

Suomen Hyötytuuli etulyöntiasemassa

Esisuunnitteluvaiheessa oleva Tahkoluodon laajennushanke ja sitä seuraavat hankkeet ovat yritykselle hyppy uuteen kokoluokkaan. Kasvuspurtista kunnialla selviytyminen edellyttää sitä, että löydetään oikeanlaiset ihmiset oikeisiin tehtäviin, ja samalla varmistetaan, että yritys täyttää päätehtävänsä eli tuottaa omistajilleen sähköä kustannustehokkaasti. Esan ja uuden rahoitusjohtajan Mikko Lankisen palkkaaminen vastaa osaltaan tähän haasteeseen.

”Suomen Hyötytuulella on kiistaton etulyöntiasema siinä, että se on ainoa yritys, joka on jo rakentanut ja operoinut merituulivoimaa jäätyvän meren olosuhteissa”, Esa toteaa ja jatkaa: ”Muita vahvuuksiamme ovat vankka teknologiaosaaminen sekä toimiva yhteistyöverkosto ja alihankinta- ja toimitusketjujen hallinta. Teemme konkreettista yhteistyötä ison toimijajoukon kanssa ja olemme keskeinen tekijä suomalaisen merituulivoimaklusterin rakentumisessa”.

Tavoitteena globaali markkina-asema

Esa pitää selvänä, että Suomen merituulivoimamarkkinaan tulee kansainvälisiä toimijoita, kuten on käynyt myös muissa merituulivoimaa tuottavissa maissa. Vastaavasti Suomen Hyötytuuli tähyää myös Suomen rajojen ulkopuolelle, erityisesti lähialueille Ruotsiin ja Baltian maihin. ”Suomen Hyötytuulella on laaja verkosto ja maine myös kansainvälisesti. Meillä on Itämeren olosuhteissa toimiviksi osoitetut tekniset ratkaisut, ja ymmärrämme paikallisia logistiikkaketjuja. Emme ole jäämässä vain suomalaiseksi toimijaksi”, painottaa Esa, jonka vastuulla on myös kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen.

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin tartuttava nyt

Aina kasvavan teollisuudenalan kiihdyttäessä vauhtiaan puhutaan uusista ”nokioista”. Maatuulivoiman osalta Suomi aloitti rakentamisen liian myöhään, mutta merituulivoimassa meillä on vielä mahdollisuus varmistaa, että alan kotimaisuusaste ja työllistämisvaikutus kasvavat hyvälle tasolle. ”Erityisesti perustusten valmistus, pohjarakentaminen, kiviainestoimitukset, kaapelivalmistus, kaapeliasennukset ja merisähköasemat ovat niitä kohtia, missä suomalaisten merituulipuistojen kotimaisuusaste on nostettavissa huomattavalle tasolle. Kun puhutaan yli miljardin euron investoinneista, kotimainen työllistävä vaikutus on merkittävä. Poliittisessa päätöksenteossa on nyt se hetki, kun pitää huolehtia, että kotimaisuusaste pysyy hyvänä.”