Blogi: Sidosryhmien näkemyksistä tuulta tulevaan
Kirjoittaja: Paula Mäkeläinen, vastuullisuuspäällikkö, Suomen Hyötytuuli
Suomen Hyötytuuli Oy on parhaillaan toteuttamassa kaksoisolennaisuusanalyysiä, joka toimii pohjana vastuullisuusraportoinnin keskeisille osa-alueille ja niiden mittaamiselle EU-säädösten mukaisen tulevan raportoinnin kannalta. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkastellaan yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä muuttuvan maailman, yhteiskunnan tai ihmisten taloudellisia vaikutuksia yrityksen omaan toimintaan. Tarkastelun laajuus ulottuu koko yrityksen toimintaan ja sen arvoketjuun ESG:n (Environment, Social ja Governance) eli ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan näkökulmasta. Vaikutusten olennaisuutta painotetaan esimerkiksi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien, niiden toteutumisen todennäköisyyden ja merkityksen pohjalta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kumppanina prosessissa toimii Greenstep.
SHT:n sidosryhmäyhteistyö on tiivistä ja vuoropuhelu aktiivista tuulivoiman elinkaaren eri vaiheissa. Myös kaksoisolennaisuusanalyysissä sidosryhmien näkemysten kuuleminen on keskeinen osa. Hyötytuulen sidosryhmäkysely lähetettiin noin 350 vastaanottajalle sekä jaettiin Suomen Hyötytuulen sosiaalisen median kanavissa 9.2.2024-2.3.2024. Kaikkineen vastauksia saatiin 90, ja lisäksi toteutettiin seitsemän sidosryhmähaastattelua. Vastaajien määrä sidosryhmittäin on esitetty kuvassa. Eniten vastauksia saatiin alihankkijoilta ja toimittajilta sekä omalta henkilöstöltä. Myös kuntien asukkailta ja maanomistajilta sekä yhtiön omistajien edustajilta saatiin mukavasti vastauksia. Lisäksi kyselyyn vastasivat viranomaiset, kuntien edustajat, rahoittajat ja vakuutusyhtiöt.
Yhtiömme on huomioinut toiminnassaan tulosten mukaisia näkemyksiä jo laajalti, mutta tarkastelemme saamiamme tuloksia myös toiminnan jatkokehittämisen näkökulmasta.
Sidosryhmiemme näkemyksiä ympäristövastuusta
Suomen Hyötytuuli tuottaa tuulisähköä omistajilleen eli kahdeksalle alueelliselle kaupunkienergiayhtiöille. Uusiutuvan energian rakentamista pidettiinkin vastauksissa yhtiön päätehtävänä ja siten olennaisimpana vaikutuksena ympäristövastuun näkökulmasta. Liiketoimintamme tarkoitus on korvata fossiilisen energian käyttöä uusiutuvalla energialla.
Elinkaaren näkökulmasta yhtiömme toiminta jakautuu neljään vaiheeseen suunnittelusta rakentamiseen, tuotantoon ja tuotannon päättymiseen. Myös elinkaaren loppupää eli voimalan purkaminen ja kierrätys pitää huomioida osana kiertotaloutta, mistä saimme kiitosta tuulivoimaloiden lapojen kierrätykseen liittyvästä kehitystyöstä.
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on keskeinen teema toiminnassamme. Luontoon liittyvien arvojen mielletään olevan jo hyvin mukana Suomen Hyötytuulen toiminnassa. Toisaalta sidosryhmät nostavat esiin esimerkiksi maatuulivoiman vaikutukset metsiin ja merituulivoiman vaikutukset merenalaiseen luontoon. Lähitulevaisuudessa kiertotalouden ja biodiversiteetin lisäksi korostuvat tekniikan kehittymisestä johtuvat ympäristökysymykset, kuten kasvavien tuulivoimaloiden melu- ja visuaalisuusvaikutukset.
Lisäksi sidosryhmien edustajat nostivat esiin omakohtaisen tutkimustyön ja ympäristötietouden merkityksen, missä Suomen Hyötytuuli onkin tehnyt paljon työtä. Tiedon lisäämistä tuulivoiman vaikutuksista pidetään hyvin tärkeänä.
Sidosryhmiemme näkemykset sosiaalisesta vastuusta
Suomen Hyötytuulen omistavat energiayhtiöt ovat yrityksen ainoat asiakkaat, joten suorat yhteiskunta- eli sosiaalisen vastuun pääkohderyhmät ovat oma henkilöstö ja naapurusto tuulivoima-alueilla. Tuulipuistosta aiheutuvat häiriöt pitää minimoida elinkaaren eri vaiheissa asukkaiden näkökulmasta, ja suhteet maanomistajiin ja paikallisyhteisöihin ovat keskeisessä asemassa. Paikallisyhteisön tukeminen ja paikalliseen kehittämiseen osallistuminen tulee toteuttaa hyvän hallintotavan mukaisesti selkeillä pelisäännöillä.
Kaikkineen huoltovarmuutta ja sen edistämistä pidetään koko kotimaisen energia-alan vastuullisuuden pääteemana. Suomen Hyötytuulen tuottama uusiutuva energia kulkeutuukin omistajien kautta suomalaisille ja kotimaiselle teollisuudelle, mikä vahvistaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.
Työntekijöiden hyvinvointi ja oikeudet ovat tärkeä osa sosiaalista vastuuta. Nämä toteutuvat Suomessa ja Pohjoismaissa lähtökohtaisesti, mutta hyvä työnantaja huolehtii työntekijöistään aavistuksen pitemmälle kuin mitä laki vaatii. Sidosryhmät pitivät erittäin tärkeänä työntekijöistä huolehtimista myös läpi arvoketjun. Pitkissä toimitusketjuissa onkin luotava malleja, joiden avulla mahdollisia ongelmia työoloissa tai epäeettisiä toimintatapoja voidaan tunnistaa ja ehkäistä.
Sidosryhmät odottavat läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tuulivoiman elinkaaren kaikissa vaiheissa. Selvitysten lisäksi kaivataan tietoa myös seurannasta selvitysten jälkeen. Alihankkijat odottavat osallistamista jo suunnittelun aikana oman toimintansa mitoittamiseksi ja suuntaamiseksi.
Sidosryhmiemme näkemykset hyvästä hallinnosta
Hyvän hallintotavan tärkeimpänä vastuullisuusteemana nähtiin taloudellinen vastuu eli yhtiön kannattava toiminta, kustannustehokkuus ja kilpailukyvyn ylläpitäminen. Hyvä hallintotapa on vastuullisuuden perusta, koska sen mukaiset toimintatavat luovat pohjan pitkälti myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuun toteutumiselle. Taloudellinen vastuu vahvistaa myös sosiaalista vastuuta, sillä kaikki omistajat ovat kuntien tai kaupunkien omistamia energiayhtiöitä. Tällaisessa yhtiömallissa huomion kiinnittäminen avoimuuden tasoon ja käytäntöihin on tärkeää.
Riskienhallinta on erittäin olennaista. Investoinnit ovat isoja, jolloin myös taloudelliset ja sosiaaliset riskit on tunnistettava. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset suhteessa omaan toimintaan pitää arvioida. Läpinäkyvät toimintatavat ja käytännöt suhteessa kilpailutuksiin, hankintoihin, sopimustekniikkaan, lakien noudattamiseen ja korruption vastustamiseen nähtiin sidosryhmien näkökulmasta tärkeinä.
Hyvät johtamistavat ja yrityskulttuuri tulee ulottaa koko Suomen Hyötytuulen laajaan toimittaja- ja yhteistyöverkostoon. Yrityskulttuurin näkökulmasta vastuullisuus on yhtiön toiminnot ja arvoketjun läpileikkaava kokonaisuus, eikä ainoastaan päästötöntä energiantuotantoa. Vastuullisuutta toteutetaankin joka päivä työntekijöiden arjessa eri toiminnoissa.
Sidosryhmien esille nostamat huolenaiheet ja mahdollisuudet
Sidosryhmät nostivat esille hyvin huolenaiheita ja mahdollisuuksia Suomen Hyötytuulen toiminnan näkökulmasta.
Kun työskennellään uusiin hankkeisiin liittyvien sidosryhmien kanssa, korostuvat hyvään hallintotapaan ja eettisiin toimintatapoihin liittyvät tekijät. Kumppaniverkoston laajuus ja sen hallinta on iso kokonaisuus, jonka riskienhallintaan pitää panostaa esimerkiksi työolojen ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Eräät sidosryhmien edustajat pitivät laite- ja työturvallisuutta jopa ympäristöasioita tärkeämpänä. Mittavissa investoinneissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun riskit tulee ottaa huomioon kattavasti taloudellisten riskien rinnalla. Lisäksi esimerkiksi kyberturvallisuus on yleinen riski, joka koskee kaikkia yrityksiä.
Tuulivoima-ala kasvaa voimakkaasti, jolloin osaavan työvoiman riittävyydestä pitää huolehtia ja hakea hyviä malleja erityisesti uudelle merituulivoima-alalle kouluttautumiselle. Suomen Hyötytuulella on tässä hyvä mahdollisuus toimia edelläkävijänä.
Sidosryhmät pitivät Suomen Hyötytuulen edelläkävijyyttä tuulivoima-alalla selkeänä mahdollisuutena, ja Suomen Hyötytuuli voi olla tarjoamassa esimerkillistä tietoa aktiivisesti ja avoimesti. Yrityksen suomalainen omistus heijastuu myönteisesti vastuullisuusmielikuvaan, ja yhtiön oman tutkimustyön ja asiantuntijuuden taso koetaan hyväksi.
Merituulen kehittämisessä Suomen Hyötytuulta pidetään maamme ykkösenä, jolloin Suomen Hyötytuuli voi avata positiivisen näkökulman merituulivoimaan. Sillä onkin merkittävä vastuu siinä, miten merituulivoimaan tullaan Suomessa suhtautumaan.
Vastuullisuus on kiinteä osa Suomen Hyötytuulen yrityskulttuuria ja toimintaa, mikä luo selkeää kilpailuetua. Uuden EU-sääntelyn vaikutukset ovat pienempiä sellaisille yrityksille, jotka kehittävät vastuullisuuttaan oma-aloitteisesti. Tällöin sääntelyn tarjoamia raameja voidaan hyödyntää proaktiiviseen toiminnan ja mittaamisen kehittämiseen raportoinnin rinnalla.
Kiitämme kovasti sidosryhmiämme aktiivisuudesta! Olemme jo huomioineet toiminnassamme esille nousseita asioita, mutta luonnollisesti kehitämme toimintaa koko ajan. Sidosryhmien nostot vahvistavat ja täydentävät omaa vastuullisuustyötämme ja riskienhallintaa.