Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kaikki liike synnyttää ääntä, myös tuulivoimalan siipien pyöriminen. Siihen, miten voimakas ääni voimalan siivistä kuuluu, vaikuttavat muun muassa tuulen nopeus, sää, roottorin koko, maaston muoto ja kasvillisuus. Myös voimalatornin alaosassa sijaitsevan konehuoneen laitteisto tuottaa ääntä. Tuulivoimalan juurella äänenvoimakkuus on noin 60 dB, sama kuin esimerkiksi normaalin puheäänen äänenvoimakkuus.

Tuulivoimalat rakennetaan nykyisin asutusalueen ulkopuolelle, jotta äänihaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Raja-arvoksi asetettu 40 dB:n äänitaso ulkotiloissa alittuu yleensä 700–1000 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Tuulivoimaloita suunniteltaessa varmistetaan viranomaisten antamien mallinnusohjeiden avulla, että tuulivoimaloista kuuluvan äänen voimakkuus ei ylitä suosituksia. Lisäksi Suomen Hyötytuuli varmistaa äänenvoimakkuuden tason mittauksin silloin, kun tuulivoimala on jo toiminnassa.

Lue myös: Mitä infraääni on ja miten se vaikuttaa?

Infraääni on hyvin matalataajuista ääntä (alle 20 Hz), jota syntyy esimerkiksi liikenteestä, tuulesta, valtameristä ja kodinkoneista. Ihmiskorva kuulee infraäänen vain silloin, kun se on voimakkuudeltaan 100–120 dB. Tuulivoimalasta syntyvä infraääni on voimakkuudeltaan 50–70 dB, eli se jää ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle.

Tutkimusten mukaan ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle jäävä tuulivoimaloiden infraääni ei vaikuta terveyteen tai hyvinvointiin. VTT on todennut tutkimuksessaan, että tuulivoimalan infraääntä sisältänyt ääninäyte ei aiheuttanut enempää oireita kuin infraäänetön verrokkiääninäyte, eivätkä tutkimukseen osallistuneet kyenneet tunnistamaan, milloin ääninäyte sisälsi infraääntä.

Lue lisää aiheesta Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta.

Lue myös: Kuuluuko tuulivoimaloista ääntä?

Talvella tuulivoimaloiden siipiin voi kertyä lunta tai jäätä, mikä saa voimalan siivet pyörimään hitaammin tai pysähtymään kokonaan. Joissakin tuulivoimaloissa on sähköllä toimiva lämmitysjärjestelmä, jonka avulla siipiin kertyvää jäätä voidaan sulattaa. Jäätä voidaan yrittää poistaa myös ohjaamalla turbiinia niin, että siipiin saadaan nostetta ja nopeutta, jolloin siipien taipuminen saattaa irrottaa jäätä. Muussa tapauksessa odotetaan, että sääolosuhteet muuttuvat muuten sellaiseksi, että jäästä päästään eroon. Kun jää on sulanut tai tuuli on puhdistanut siivet jäästä, voimala käynnistyy uudestaan. Suurin riski ns. jäänheitoille eli jään sinkoutumiselle kauemmas voimalasta siipien pyöriessä onkin suurin voimalan käynnistyessä uudelleen.

Suomen Hyötytuulen tuulipuistoalueilla saa liikkua vapaasti, mutta tarpeetonta oleskelua tuulivoimaloiden lähellä kannattaa talvella välttää ja alueella on muulloinkin syytä liikkua varovaisuutta noudattaen. Tuulipuistoalueilla on kylttejä, jotka muistuttavat varovaisuudesta alueella kuljettaessa.

Me Suomen Hyötytuulella kannamme vastuun tuulipuistoistamme koko niiden elinkaaren ajan hankekehityksestä ja rakentamisesta tuotantoon, huoltoon ja purkuun asti. Kun tuulivoimala on tulossa elinkaarensa päähän, teemme suunnitelman sen purkamisesta, osien ja materiaalien kierrätyksestä  ja uudelleen käytöstä sekä alueen maisemoinnista.

Lähes koko tuulivoimala voidaan kierrättää tai käyttää varaosina. Muovikomposiitista valmistettujen siipien kierrätys on toistaiseksi ollut haasteellista, mutta siihen on viime aikoina kehitetty uusia ratkaisuja Suomessa ja ulkomailla.

Suomen Hyötytuuli on ensimmäinen tuulivoimatuottaja, jonka purettujen voimaloiden siivet kierrätettiin Kimura-tutkimushankkeen kautta kesällä 2022. Ympäristöministeriön rahoittaman ja Muoviteollisuuden vetämän hankkeen pilotissa Suomen Hyötytuulen Reposaaren tuulivoimaloiden siipien muovikomposiittimurske ohjattiin sementinvalmistukseen raaka-aineeksi ja energialähteeksi.

Suomen Hyötytuuli vastaa myös tuulivoimaloiden perustusten käsittelystä ja siitä aiheutuneista kuluista maanvuokrasopimuksen päättyessä. Perustusten käsittely tehdään viranomaismääräysten, lakien ja maanvuokrasopimuksen mukaisesti.

Lue lisää tuulivoimaloiden kierrätyksestä.

Maatuulivoimalan hiilijalanjälki on laskentatavasta ja alueesta riippuen 7–16 g/ kilowattitunti, kaadettu metsä ja poistunut hiilinielu huomioiden. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin monen muun energiamuodon hiilijalanjälki. Esimerkiksi vesivoiman hiilijalanjälki on 24, aurinkosähkön 44, maakaasun 490 ja kivihiilen jopa 1000 g/kilowattitunti.

Tuulivoimala tuottaa alle vuodessa takaisin sen energiamäärän, joka kuluu tuulipuiston ja sähköverkkoon liittymisjohdon valmistamiseen, asentamiseen, kuljetukseen, käyttöön, huoltamiseen ja purkuun.

Lue lisää tuulivoiman ympäristövaikutuksista Motivan ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilta

Suomen Hyötytuulen henkilökunta vastaa mielellään kaikkiin tuulivoimahankkeitamme koskeviin kysymyksiin. Hankkeista vastaavien projektipäälliköiden nimet ja yhteystiedot löytyvät tuulivoimahankkeidemme verkkosivuilta.

Suomen Hyötytuuli osallistaa yhdessä kuntien ja viranomaisten kanssa kuntalaisia tuulivoimahankkeisiin suunnitteluvaiheesta lähtien. Järjestämme tuulivoimahankkeiden paikkakunnilla asukastilaisuuksia, joissa esittelemme tuulipuistoalueen kaavaa ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA) sekä vastaamme asukkaiden kysymyksiin. Kuntalaiset voivat jättää kaavasta ja YVA:sta viranomaisten nähtäväksi oman mielipiteensä. Tulemme mielellämme kertomaan tuulivoimahankkeista myös esimerkiksi erilaisten yhdistysten tilaisuuksiin.

Suomen Hyötytuuli on kahdeksan kotimaisen kaupunkienergiayhtiön omistuksessa. Tuottamamme sähkö kulkee suomalaisiin koteihin ja teollisuuteen omistajiemme kautta. Kannamme vastuun tuulipuistoistamme koko niiden elinkaaren ajan hankekehityksestä ja rakentamisesta tuotantoon, huoltoon ja purkuun asti.

Tuulivoimaloita valmistavia yrityksiä ei Suomessa tällä hetkellä ole, mutta tuulivoimaloiden komponentteja valmistetaan Suomessa. Tuulivoimahankkeiden luvitukseen ja suunnitteluun käytetään paljon kotimaista työvoimaa, ja lisäksi kotimaisia yrityksiä osallistuu tuulipuiston suunnitteluun ja rakentamiseen. Myös huolto ja ylläpito työllistävät ihmisiä tuulipuistopaikkakunnilla ja niiden läheisyydessä.

Toiminnassa olevilla tuulipuistoalueilla saa liikkua vapaasti, mutta varsinkin talvella on hyvä noudattaa varovaisuutta (lue myös: Putoaako tuulivoimalan siivistä talvella jäätä?). Tuulipuiston rakennusaikana voimme tilapäisesti joutua rajoittamaan metsästystä alueella sekä metsästäjien että rakentajien ja työkoneiden turvallisuuden vuoksi. Olemme aina yhteydessä paikallisiin metsästysseuroihin, jos alueella liikkumista joudutaan rajoittamaan.

Tuulivoimaloissa, kuten kaikissa voimaloissa, käytetään erilaisia kemiallisia aineita (hydrauliikkaöljyt, jäähdytysnesteet) voimala- ja komponenttitoimittajien ohjeiden ja suositusten mukaan. Lisäksi kemikaalien toimittajat välittävät käyttöturvallisuustiedotteillaan asiakkailleen tietoa siitä, miten kemikaaleja käsitellään, varastoidaan ja hävitetään turvallisesti sekä mitä vaaroja kemikaalien käyttöön yleensäkin liittyy.

Tuulivoimaloissa käytettävät kemikaalimäärät ovat melko pieniä. Esimerkiksi vanhemmissa 1 MW voimaloissa siivensäätöjärjestelmässä käytettävää hydrauliikkaöljyä on noin 100 litraa, ja uusissakin koneissa noin 400 litraa. Huolellisella ja jatkuvalla tuulivoimaloiden huollolla pyritään ehkäisemään ongelmien syntymistä sekä puuttumaan alkaviin vikoihin ja vuotoihin jo varhaisessa vaiheessa. Mahdollisissa vikatilanteissa kemikaalit jäävät koneen sisälle imeytysmattoihin, vuotoaltaisiin ja rakenteisiin, josta ne siivotaan pois. Mikäli vuotoa tuulivoimalasta ulos tapahtuisi ennakoinnista ja huolellisuudesta huolimatta, ryhdytään siivoukseen välittömästi yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja korjaamiseksi.

Hyvällä suunnittelulla, huolellisella toiminnalla ja oikein käsiteltyinä tuulivoimaloiden kemikaalit eivät kulkeudu luontoon eivätkä pääse pohjavesiin.