Blogi: Tahkoluodon saariston pesimälinnusto merituulipuiston naapurina

Kirjoittaja: Petteri Mäkelä, ympäristöinsinööri, Suomen Hyötytuuli

Suomen Hyötytuulen vuonna 2017 rakentama Tahkoluodon merituulipuisto on Suomen ensimmäinen merituulipuisto ja samalla maailman ensimmäinen jäätyvän meren tuulipuisto. Suunnitteluvaiheesta lähtien olemme tehneet työtä alueen linnuston hyvinvoinnin eteen, muun muassa lintututkan avulla. Lisäksi olemme tehneet alueella pesimälinnustoseurantaa vuosina 2008, 2018 ja 2020–2023. Seuranta osoittaa, että merituulipuiston vaikutukset pesimälintujen kannan kokoon ja poikastuottoon ovat jääneet vähäisiksi.

Porin Tahkoluodon edustalle rakennettu yhdentoista voimalan merituulipuisto sijoittuu pesimälinnustoltaan arvokkaiden Kaijan, Kumpelin, Hylki- ja Silakkariutan saarten läheisyyteen (Kartta 1.). Alueen pesimälinnusto onkin ennalta arvioiden tuulivoiman vaikutuksille alttiimpaa kuin läpimuuttava linnusto. Pesijät kun viettävät alueella lajista riippuen kolmesta kuuteen kuukauteen vuosittain ja lentävät pesimäkauden aikana jopa tuhansia kertoja tuulipuiston läpi.

Suomen Hyötytuulella päätettiinkin seurata Tahkoluodon merituulipuiston pesimälintuja vaadittua tarkemmin ja pitkäkestoisemmin. Lähisaarten pesimälinnusto on laskettu vuosina 2008 ja 2012 ennen merituulipuiston rakentamista ja sen jälkeen vuosina 2018 ja 2020–2023. Vaikutusten arvioinnin tueksi laskentaan valittiin myös vertailualue, joka kattaa Porin Preiviikinlahden saariston kokonaisuudessaan. Vertailualue mahdollistaa pesimälintuihin kohdistuvien, tuulivoiman ulkopuolisten vaikutusten arvioinnin.

Positiivisia tuloksia tuulivoimavaikutusten näkökulmasta

Yleisesti ottaen merituulipuiston vaikutukset pesimälintujen kannan kokoon ja poikastuottoon ovat jääneet vähäisiksi tai niitä ei ole havaittu ollenkaan. Tahkoluodon saarten pesimälintujen tila on myös pysynyt hieman paremmalla tasolla Preiviikinlahden saaristoon verrattuna. Merkittävimmiksi vaikuttimiksi pesimälinnuston muutoksiin on todettu tai arveltu merikotkan saalistuspaineessa tapahtuneet muutokset; etäisyys lähimpään pesivään merikotkapariin vaikuttaa lintujen pesimään asettumiseen sekä poikasiin kohdistuvaan saalistuspaineeseen. Luvian Hangassuon avokaatopaikan sulkeminen vuonna 2012 vaikutti heti harmaalokin pesimäkantaan Tahkoluodossakin. Harmaalokkien pesivien parien määrä romahti, mikä kompensoi mahdollisesti kaatopaikan ruokailumahdollisuuksien ehtymisen vuoksi oletetusti pesimälintuihin kohdistuvan saalistuspaineen lisääntymistä – harmaalokkihan on tunnettu kaikkiruokaisena opportunistina.

Kuva 1. Kalatiirat voivat elää noin 30-vuotiaiksi, saaristolinnuista myös esimerkiksi lokit ja merikihu saavuttavat jopa 35 vuoden iän. Tahkoluoto 6.5.2023 © Petteri Mäkelä / Suomen Hyötytuuli Oy

Taulukko 1. Tahkoluodon saarten pesivien sorsalintujen vuotuiset parimäärät seurantajaksolla. Taulukosta käy hyvin ilmi vuosien välinen suuri ja luontainen vaihtelu sorsalintujen pesivissä parimäärissä. Esimerkiksi valtakunnallisen trendin mukaisesti vähentyneen pilkkasiiven parimäärä vaihteli kahden ennen merituulipuiston rakentamista sijoittuvan vuoden välillä enemmän kuin rakentamisen jälkeen.

Taulukko 2. Preiviikinlahden ulkosaariston sorsalintujen pesivien parien määrät seurantajaksolla. Ensimmäinen laskentavuosi 2007 on eri kuin Tahkoluodossa (2008). Vertailualueen pesimälinnuston kannankehitys on selvästi huonompi kuin Tahkoluodossa.

Pesimälinnuston muutokset vuoteen 2012 verrattuna

Tutkimusalueiden välisessä vertailussa vuosi 2012 on paras vertailuvuosi. Sorsalintujen yhteisparimäärä on vuodesta 2012 laskenut merituulipuistossa 42,5 % ( 167 paria). Preiviikinlahdella pudotus on ollut 66,2 % (664 paria). Haahkaparien määrä on samassa ajassa laskenut merituulipuistossa 51,9 % (187 paria) ja Preiviikinlahdella 77,4 % (532 paria). Molemmilla alueilla haahkan väheneminen selittää siis sorsalinnuston taantuman.

Rantalintujen (tiira, lokit, kahlaajat) yhteisparimäärä on vuodesta 2012 noussut merituulipuistossa 9,6 % (59 paria), mutta laskenut Preiviikinlahdella 42,8 % (580 paria). Harmaalokkien määrä on samassa ajassa laskenut merituulipuistossa 45,2 % (176 paria) ja Preiviikinlahdella 69,6 % (384 paria). Harmaalokki on siis taantunut molemmilla alueilla huomattavasti, mutta se ei näy rantalintujen yhteisparimäärässä samalla tavoin kuin haahka sorsalintujen kohdalla. Selitys löytyy tiiroista. Niiden osuus rantalintujen kokonaisparimäärästä on tuulipuistossa noussut vuoden 2012 7,8 %:sta (48 paria) vuoden 2023 39,3 %:iin (264 paria). Vastaavasti Preiviikinlahdella osuus on noussut 36,8 %:sta (498 paria) 48,3 %:in (374 paria), vaikka parimäärä on pudonnut (24,9 %) 124 paria. Merituulipuistossa tiiroja pesi vuonna 2023 lähes viisinkertainen määrä vuoteen 2012 verrattuna.

Pesimälinnuston seurantaa on tarkoitus jatkaa toistaiseksi, sillä monet saaristolinnut ovat hyvin pitkäikäisiä, ja esimerkiksi vaikutus poikastuottoon voi tulla ilmi vasta pitkällä aikavälillä. Seuranta myös palvelee tulevan Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen vaikutusten arviointia.

Lue myös: lintututka valvoo linnustoa Tahkoluodon merituulipuistossa.

Blogin kirjoittaja on Suomen Hyötytuulen ympäristöinsinööri Petteri Mäkelä, jonka erikoisalaa ovat ympäristövaikutusten arvioinnit, kaavoituksen ympäristö- ja luontoasiat sekä melumittaukset ja luvitus. Hänellä on ympäristö- ja energiatekniikan insinööritutkinto (amk) ja lopputyönsä hän teki ilmanlaadun mittauksesta. Petteri on erikoistunut linnustoon, erityisesti linnustonseurantaan, -selvityksiin ja lintututkateknologiaan. Lisäksi hän on kasvattanut asiantuntemustaan linnustosta yli kolmenkymmenen vuoden aktiivisen harrastus- ja järjestötoiminnan kautta.